Aamun reenit ja illan karkelot

Eilen illalla Iita pääsi/joutui komentamaan Piippua niin, että Talvikangas raikui. Mitään vakavaa ei sattunut, Iita päästi komean murahduksen Piipun naaman edessä ja siitä koitui huuto jota ei voi sanoin kuvailla :) aamulla naapuri laittoi viestiä ja kyseli tuliko eilen ruumiita kun kuului outoa kiljuntaa :) no, ei tullut ruumiita vaan koulutettu pentu siinä mielessä missä kulkee korvassa roikkumisen raja. Hienosti Iita on Piipulle kertonut mikä on ok ja mikä ei, eilen iltainen menee varmaan molempien väsymyksen piikkiin.

Tänään miesväen lähtiessä kuljailemaan kaupungille, otettiin me tyttöjen kanssa pieni muotoinen pilli,-luoksetulo- ja istumiskoulutus tukio ulkona. Iitahan loistaa seuraamisellaan, istuminen tahtoi vaan unohtua nakin tuoksun hurmiossa, mutta hyvin Iita näytti esimerkkiä siitä kuinka luoksetullessa on soveliasta istua ja odottaa seuraavaa käskyä taikka herkkua. Piippu oppii asioita helposti, parin kerran jälkeen pentu seuraa vierellä hieno katsekontakti yllä ja odottaa pillin vihellystä. Istumisvihellys on iskostunut Piipun päähän paremmin kuin luoksetulopillitys, mutta sitä on helppo harjoitella myös sisällä ruokailun yhteydessä. Vapaassa seuraamisessa pysähtyminen tarkoittaa Piipulle samaa kuin istu joka on myös opettu Iitalle ajatellen kulkemista liikenteen seassa. Iita hypähtää hienosti vierelle kun vauhti pysähtyy ja Piippukin osasi tulla hienosti lähelle. Seuraaminen tuli automaattisesti piipulle vasemmalle puolelle kiitos Iitan :) Piippu siis tuntuu oikein mukavalta harrastuskoiralta, Iitanlailla sen kanssa voi siis harrastaa muutakin kuin pelkästään metsästysjuttuja. Seuraavaksi täytyy ottaa uutena asiana JÄTÄ käsky, koska nuo aah niin ihanat naskalit tartuu melko tiukasti kiinni moneen :D On kiva huomata kuinka Piippu odottaa mitä tehtäisiin seuraavana, kuten Iitakin on piippu innostunut koulutuksesta ja haluaa tehdä vain lisää ja lisää asioita. Me ollaankin nyt otettu lyhyitä koulutustukioita useasti päivässä, hiljaa hyvä tulee.