Voe mahoton!

Kiirettä pittää niin, että hikiä puskee :) Perheen ihmisjäsenet vietti antoisan viikon espanjan auringon alla ja koirat lomailivat maalla ukin mukana! Tarkoitushan oli, että nyt alkaa Piipun teho treenaus taippareita ajatellen mutta mutta...tultiin kotiin maanantaina ja tiistai aamuna Piippu astui ilmeisesti lasin siruun ja antura on nyt halki :( voihan DAMN sanon minä! Perheessä on onneksi kaksi sairaala maailman ihmistä edustettuna ja antura on nyt hyvän näköinen, haava on kiinni eikä erittele enään mitään. Kunhan vaan nyt paranisi äkkiä niin päästäisiin reenaamaan. Ajattelin vedellä vaikka jälkeä ensi viikolla ja katsoa miten se tossun kanssa luistaa ja mitä antura sanoo metsässä kävelystä. Ennen reissuahan me päästiin hyvälle mallille reenien suhteen. Reenattiin tavilla, pupulla ja riistapukilla ja hienosti neiti toimii. Haku on myös hioutunut hienosti ja toivotaan että tämä saikku ei saisi taas jalkoihin vipinää ja haku venyisi turhan kauas, noh kerran opittu etäisyys on toivottavasti siinä tapauksessa helppo muistuttaa takaisin lihasmuistiin.

Iituli on ollut mukana menoissa siinä missä Piippukin ja ihan hyvin neiti jakselee. Nyt kun ilmat taas on hieman lämmennyt niin väsymyksen huomaa remmilenkeillä ja vauhti hiipuu hyvin pian lähdön jälkeen.

Ei se auta kun odottaa että Piippu paranee ja sitten alkaa tohinalla hiomaan reenejä kuntoon :)

Ainiin ja jälleen elämme elämää myös kissan kanssa! Sami ei ole täällä meillä kotona, mutta mummilassa. Toisen kerran kun nyt Sami palautui kotiin päätin, että nyt ei enään etsitä uutta kotia vaan mummin toive toteutuu ja Sami asukoon hänen luonaan. Mut sanotaanko näin, että kissan kaipuu on ollut sen verran paha, että tieto Samin uuden omistajan allergiasta ei harmittanut niin paljoa kun tiesin että nyt Sami jää minulle itselleni vaikkakin osoite on eri :) Huonoon kuntoon kissa on kolmessa kuukaudessa päässyt ja nyt kasvatellaan karvaa ja aah niin ihanaa läskiä nahan alle...Ja voin kertoo, että Sami on ollut onnellinen kun pääsi mummin luo! ehkäpä sen kohtaloksi olisi pian koitunut uusi koti ja ikävä vanhan laumansa pariin. Oli syy nyt Samin luopumiseen sitten mikä tahansa ( allergia tms), niin oikea ratkaisu oli luovuttaa se takaisin meille, niin surkeassa kunnossa ukkeli on tällä hetkellä ulkonäöllisesti. Ensi viikolla Iitakin pääsee Samia moikkaamaan!