Elettiin vuotta 1987 kun lapsuuden kotiimme tuli harmaa-valkoinen pörröinen kissan pentu, nimesimme kissan Kitiksi, siitä alkoi seikkailu kissojen maailmaan.
Kiti kulki koiramme Montzan kanssa yhteistä polkua liki 10 vuotta, mutta vanhuus tuli ja Montza lähti koirien taivaaseen. Kiti jäi yksin ja oli perheen ainoa lemmikki pitkän aikaan. Muutin pois kotoa ja Kiti seurasi minua uskollisesti kohti aikuisuuden maailmaa.
Yksin asuessani päätin ottaa Kitille kaverin ja löysinkin pörröisen tyttö kissanpennun, nimeksi neiti sai Nana. Elelimme tyttöjen kanssa railakasta sinkku neitien elämää vuoden päivät, kunnes elämäämme tupsahti Kaksi miestä, Tero ja hänen kissansa Sami (nro1). Näin alkoi elo parisuhteessa kolmen kissan kanssa. Kolmen kissan kanssa elo jatkui muutaman vuoden, kunnes Sami (nro 1) sairastui mystisesti ja nukkui pois noin viiden vuoden iässä. Jäljelle jäi tytöt, onneksi niistä oli seuraa toisilleen ja lauma säilytti muotonsa joskin yhtä vähempänä. Sami (nro1) kuoleman jälkeen ei mennyt kuin vuoden päivät kun Samin (nro1) veli Bimbo muutti meille asumaan. Taas oli kolme kissaa kasassa ja lauma nautti toistensa seurasta. Bimbon tulon jälkeen saatiin nauttia hetki kolmesta kissasta kun koitti aika jättää hyvästit Kitille. Kiti eli 16 vuotta, elämäni kissa nukkui pois minun sylissäni, hautasin Kitin Taivalkoskelle..sitä päivää en unohda ikinä.
Elo jatkui kahden kissan kanssa vain hetken, kun päätimme ottaa laumaan sen puuttuvan kolmannen jäsenen ja niin saapui Sami (nro2). Pentu sai Bimboon vauhtia ja eloa ja vanha kissa piristyi silmissä kun sai kaitseta nuorta sälliä joka kovasti muistutti sitä itseään, molemmat kun oransseja olivat. Kolme kissaa sai nauttia toistensa seurasta pitkään ja laumaan liittyi vielä koiramme Iita. Bimbo isälliseen tapaan kertoi koiranpennulle kuinka kissojen kanssa eletään ja oli aika jolloin Iita luuli olevansa kissa ja yritti hyppiä niiden mukana pitkin pöytiä ja sohvia. Nana ja Bimbo oli meidän laskujen mukaan hyvin saman ikäisiä ja niin kävikin, että vanhuuden höperyys tuli niille yhtä aikaa. Katselimme kissojen hiipuvaa olotilaa jonkin aikaa ja jaksoimme pestä päivittäin muutaman kuukauden ajan kaikki talossa olevat matot kun molemmat kissat mm unohtivat sisäsiisteyden jalon taidon. Oli aika tehdä päätös, kun kissojen käytös alkoi hallitsemaan koko asunnon henkeä. Nana ja Bimbo nukkuivat yhdessä pois ja ne haudattiin rintarinnan samaan hautaan. Vielä tänä päivänäkään en ole pystynyt niiden haudalla käymään, niin rankkaa oli niiden menetys, kaksi yhtä aikaa.
Jäljelle jäi siis Sami ja Iita. Rauhallista eloa kahden lemmikin kanssa, jotka nauttivat toistensa seurasta, jonkinlainen viha/rakkaus suhde niillä varmaan oli. Iitan sairastuttua oli selvää, että perheeseemme tulee kolmas lemmikki. Koska metsästys on yksi harrastuksistamme, valikoitui kolmanneksi lemmikiksi koira kissan sijaan. Piippu a.k.a Speedy saapui ja ihastui heti Samiin ja mieli oli pirteä kun ajatteli, että nyt Samilla on sitten kaveri kun Iitan voimat hiipuvat. Henkisesti olimme valmistautuneet jättämään näistä kolmesta seuraavaksi hyvästit Iitalle, mutta toisin kävi ja yllättäen vuorossa olikin Sami. Rakas lapsemme on sairastellut kovasti viimeisen vuoden ajan vailla syytä. Isänpäivänä kyläpaikassa, jossa on kolme kissaa Onni sai taas kohtauksen ja siitä aloimme epäillä kissa allergiaa. Epäilymme kävi toteen ja näin jouduimme luopumaan Samista.
Sami löysi uuden kodin, jossa nyt tunnustelee miltä se elo siellä maistuu. Samilla on siellä kaverina kissa ja hyvin kissat eilen siellä keskenään näytti toimeen tulevan. Halusin, että Sami pääsisi kissaihmiselle ja uusi äippä oli kissa mukeja myöten kissaihminen henkeen ja vereen...se lämmitti mieltä. Viivyin Samin uudessa kodissa tunnin verran jonka jälkeen olin valmis päästämän irti ja lähdin tyhjän kopan kanssa kohti kissatonta kotia. Kyynelien määrällä ei ole loppua, luopuminen oli tuskaista ja tämä helpottaa vasta sitten kun kuulen Samin olevan onnellinen ja viihtyvän uudessa kodissa.
Joka kerta kun laumaamme on tullut uusi jäsen ( kissa, koira, lapsi), on kissat ottaneet tulokkaan hyvin vastaa. Koskaan ei ole ollut mitään ongelmia, ei tappeluita, syrjimisä jne . Olemme onneksemme saaneet aina ne parhaimmat yksilöt meidän elämäämme. Se, että jouduimme Samista luopumaan ei tarkoita pelkästään yhdestä kissasta luopumista vaan lajista, joka on seurannut meidän molempien elämää lapsuudesta asti, niin mínun kuin Teronkin. Vannoutuneet kissa ihmiset joutuvat nyt luopumaan ainakin hetkellisesti elämäntavastaan johon kuuluu tämä viekas öinen seikkailija.
Kiitos Sami näistä 9 vuodesta, jonka kanssamme asustelit. Toivottavasti elämäsi jatkuu rikkaana ja onnellisena uudessa kodissa kissa kaverin kanssa. OLET MEILLE KOVIN RAKAS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti